Suomi voi lisätä merkittävästi kasviproteiinien tuotantoa 2040 mennessä ja samalla turvata huoltovarmuutta ja monipuolistaa ravitsemusta

Tällä hetkellä yli 60 % suomalaisten syömästä proteiinista on eläinperäistä. Kasviproteiinituotteiden ennakoidaan olevan yksi elintarvikesektorin nopeimmin kasvavista tuoteryhmistä tulevina vuosina. Lisäämällä kasviproteiinien kotimaista tuotantoa voidaan samaan aikaan turvata huoltovarmuutta, parantaa maatalouden kannattavuutta, monipuolistaa ravitsemusta ja muuttaa ruokajärjestelmää kestävämmäksi.

Selvitimme tulevaisuustalo Sitran tilamassa työssä mahdollisuuksia lisätä suomalaista kasvisproteiinituotantoa. Selvityksen mukaan suomalaisten laskennallinen proteiinintarve voitaisiin täyttää kotimaisella tuotannolla jo vuoteen 2040 mennessä. Muutos edellyttää kuitenkin mittavia toimia koko ruokaketjussa.

Kotimaisten proteiinipitoisten kasvien, kuten herneen, härkäpavun, rypsin ja rapsin, tuotantoala on mahdollista kolminkertaistaa nykyisestä 100 000 hehtaarista 300 000 hehtaariin. Kun mukaan lasketaan myös muut kasviproteiinin lähteet, kuten leipäviljat ja vihannekset, aukeaa myös merkittäviä vientimahdollisuuksia.

Tuotannon lisääminen ei automaattisesti tarkoita kasviproteiinien kulutuksen lisääntymistä. Siksi tarvitaan merkittäviä panostuksia esimerkiksi prosessiteknologiaan, tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen sekä sivuvirtojen kannattavaa jatkojalostusta.

Kaikki tuotettu kasviproteiini ei sovi elintarvikekäyttöön. Ruoaksi kelpaamattomia eriä olisi luontevinta käyttää jatkossakin kotieläintuotannon rehukäytössä. Kasviproteiinituotannon kasvu nostaisikin merkittävästi myös kotieläintuotannon täydennysvalkuaisrehun kotimaista tarjontaa.