Suden kanta-arviot ja seuranta

Ohjeet: Miten suden DNA-näytteitä kerätään

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen susikannan koon vuosittain. Kanta-arvio julkaistaan kesäkuun alussa, ja se kertoo kunkin vuoden maaliskuun susitilanteen. Vuodenkierrossa susien määrä on pienimmillään maaliskuussa, ennen pentujen syntymistä huhti–toukokuussa.

Kanta-arvion tietoaineistoina käytetään Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjattuja susihavaintoja, DNA-näytteitä, tunnettua kuolleisuutta ja Luken tekemää maastotyötä. Kanta-arviossa hyödynnetään myös tutkimustietoa suden biologiasta ja liikkumisesta.

Euroopan yhteisö on luokitellut suden luontodirektiivin IV-liitteen lajiksi poronhoitoalueen ulkopuolella, mikä edellyttää lajin tiukkaa suojelua. Poronhoitoalueen osalta susi on liitteessä V. Liitteen V lajien suhteen luontodirektiivi ei edellytä tiukkaa suojelua.

Suomen riistahallinto, maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus, käyttää vuosittain julkaistavia kanta-arvioita susikannan hoidon suunnittelussa.

Susien kanta-arviot

Suurpetohavainnot

Tassu-tietojärjestelmä on suden kanta-arvion tärkein tietolähde. Se auttaa myös DNA-näytekeräysten kohdentamisessa alueille, joissa laumojen reviireihin tarvitaan lisätarkennuksia. Tassuun kirjattavat havainnot ilmoitetaan suurpetoyhdyshenkilöille, jotka tarvittaessa tarkastavat ne ja kirjaavat Tassu-järjestelmään. Suurpetoyhdyshenkilöt ovat Suomen riistakeskuksen kouluttamia asiantuntijoita.

Suurpetohavainnot

Suden levinneisyyskartat

Suden levinneisyyskartat

DNA-näytekeräys

DNA-menetelmän käyttöä on lisätty ja lisätään kannanarvioinnin apuna. DNA:n avulla voidaan tunnistaa susiyksilöt. Se mahdollistaa entistä paremmin reviirien tunnistamisen, vaeltavien nuorten susien seurannan ja sukulaisuussuhteiden määrittämisen. DNA-määritykset tehdään pääasiassa ulostenäytteistä, ja niiden analysoinnista vastaa Luke.