Tenojoen lohiseurannat

Kalat ja kalatalous
Seuranta

Luonnonvarakeskus (Luke) on seurannut Tenojoen lohikantojen tilaa 1970-luvulta lähtien. Seurantatiedot auttavat lohikantojen hoidosta vastaavia viranomaisia ja päätöksentekijöitä kalastuksen mitoittamisessa ja kestävän kalastuksen suunnittelussa. Tenojoen kalastusta säädellään Suomen ja Norjan välisellä kalastussopimuksella, koska kyseessä on maiden välinen rajajoki.

Tenojoen vesistön lohiseurannat

Tenojoki on maailman monimuotoisimpia lohijokia, jonka vesistössä esiintyy noin 30 perinnöllisesti erilaistunutta lohikantaa. Tenon lohen monimuotoisuus pyritään turvaamaan säätelemällä kalastusta niin, että heikossa tilassa tai häviämisriskissä olevien lohikantojen kalastusta vähennetään. Vesistöön ei istuteta kaloja.

Tenojoen vesistön lohiseurantoja koordinoi suomalais-norjalainen Tenojoen seuranta- ja tutkimustyöryhmä, joka myös tuottaa vuosittain Tenojoen lohikantojen tila-raportin. Suomen ja Norjan viranomaisten lisäksi seuranta- ja tutkimustietoja hyödyntävät Pohjois-Atlantin lohen suojelujärjestö (NASCO) ja Kansainvälinen Merentutkimusneuvosto (ICES). Lisäksi paikalliset asukkaat, kalastajat ja matkailuyrittäjät käyttävät etenkin Tenon lohennousun online-seurantoja kalastusreissujen suunnittelussa.

Tuloksia: Tenojoen lohikantojen tila

Tenojoen vesistön vuosittaiset lohisaaliit olivat pitkään maailman lohijokien kärkipäätä, parhaimmillaan jopa 250 000 kiloa yhden kalastuskauden aikana. Poikkeuksellisen jyrkkä alamäki lohikantojen tilassa alkoi vuonna 2019, minkä jälkeen Tenon lohikannat ovat olleet syvässä aallonpohjassa. Huolestuttavan kehityksen pysäyttämiseksi Tenojoen lohenkalastus kiellettiin kokonaan vuonna 2021. Merkittävä tekijä lohikantojen notkahdukseen vaikuttaa olevan lohien heikentynyt selviytyminen merivaelluksen aikana.

Samaan aikaan lohikantojen tilan heikentyessä Tyynenmeren alueelta peräisin olevan vieraslajin kyttyrälohen määrät ovat Tenojoella kasvaneet räjähdysmäisesti ja niiden määrä ylitti alkuperäisen lohien määrän vuonna 2021. Syy kyttyrälohikantojen äkilliselle ja mittavalle kasvulle ei ole tiedossa.

Tenon lohiseurantaa tehdään vuosittain monimuotoisilla menetelmillä, joista keskeisiä ovat nousulohien määrien laskenta vedenalaisella videokuvauksella ja kaikuluotauksella, kutulohien laskennat pintasukelluksin sekä kalastus- ja saalistilastointi. Lisäksi lohen poikastuotantoa seurataan sähkökoekalastuksin.

Asiantuntijat

Jaakko Erkinaro
Tutkimusprofessori
+358295327871
Panu Orell
Tutkija, väitöskirjatutkija
+358295328757